Huoltovarmuudella turvataan yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteissa

Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on Suomen huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta.

Laitoksen toiminta perustuu lakiin huoltovarmuuden turvaamisesta. Valtioneuvosto on vahvistanut lain perusteella konkreettiset huoltovarmuuden tavoitteet (Vnp 539/2008) määritellen huoltovarmuuden painopistealat ja määrälliset tavoitteet varmuusvarastoinnille ja muille toimenpiteille. Nykyisin toiminnan painopisteenä on teknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen. Erityishuomion kohteena ovat yhteiskunnan kriittiset tietojärjestelmät.

Huoltovarmuus
Kohderyhmät

Verkostoitunut tietoyhteiskunta

Teknistaloudellinen kehitys on johtanut tuotannon, palvelujen ja koko yhteiskunnan verkostoitumiseen ja keskinäisten riippuvuuksien kasvuun. Tehokas ja optimoitu verkostotalous perustuu nopeasti kehittyvään tieto- ja viestintäteknologiaan, joka on erittäin häiriöherkkä monille uudenlaisille uhkille ja riskeille.

Tieto- ja viestintäjärjestelmien suojaamisen tarve teknisiä häiriöitä ja tahallista vahingoittamista vastaan on lisääntynyt. On lisättävä edelleen varautumista informaatiouhkiin ja häiriöihin, jotka vaarantavat yhteiskunnalle välttämättömien tietoteknisten järjestelmien ja rakenteiden toimivuutta jo normaalioloissa.

Palvelut

Järjestelmien toimintavarmuus

Tietoliikenteen, tietojärjestelmien ja viestinnän toimintavarmuus on nykyaikaisen yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan, turvallisuuden ja kansalaisten toimeentulon välttämätön edellytys. Merkittävä osa tietoyhteiskunta-alan parissa tehtävästä huoltovarmuustyöstä koostuu yritysten jatkuvuudenhallinnan kehittämisestä.

Yleismaailmallisesti on alettu kehittää toimintaa, jota kutsutaan kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi (critical infrastructure protection, CIP) sekä erityisesti kriittisen tietoteknisen infrastruktuurin suojaamiseksi (critical information infrastructure protection, CIIP).

Kriittinen infrastruktuuri muodostuu niistä välineistä ja laitteista sekä palveluista ja tietojärjestelmistä, jotka ovat kansakunnille niin elintärkeitä, että niiden toimintakyvyttömyydellä tai tuhoutumisella olisi heikentävä vaikutus kansalliseen turvallisuuteen, kansantalouteen, yleiseen terveyteen ja turvallisuuteen sekä valtionhallinnon tehokkaaseen toimintaan. Kriittinen infrastruktuuri voidaan jakaa toisaalta fyysiseen ja toisaalta digitaaliseen infrastruktuuriin.

Uhat

Vakavimmat huoltovarmuutta koskevat uhat liittyvät raaka-aineiden ja tavaroiden saatavuuteen sekä luonnononnettomuuksiin, ympäristökatastrofeihin ja pandemioihin. Muita keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen ja väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen.

Esimerkiksi kyberhyökkäykset, haittaohjelmat, palvelunestohyökkäykset ja muut verkkoterrorismin muodot lisääntyvät jatkuvasti ja niillä voi olla vakavia vaikutuksia edellä mainittuun toimintaan.

Uhat

Lisää Huoltovarmuudesta